Olin tänään Gina Tricossa katselemassa vaatteita joihin en mahdu ja samalla tietty tarkistamassa onko silmien alla uusia ryppyjä. Niiden valot ja peilit on lyömätön yhdistelmä uusien uurteiden bongaamiseen.
Tää vinkki ei kuitenkaan ollut syy miksi aloin kertomaan käynnistäni vaan se, että silmäni kiinnittyivät Nirvana T-paitoihin. Noin 30 sekunnin ajan vanhan tädin sydäntä lämmitti ja ehdin jopa katsoa onko omaa kokoa. Sitten tajusin taas missä olen ja ripein askelin poistuin häpeillen kaupasta.
Kyllä se niin on, että oma luonto ei anna ostaa bändipaitaa mistään "muotikaupoista". Että ne pääsee miun päälle niiden pitää olla miesten paitoja (se lady fit on ällö miun mahaläskien mielestä), huonosti istuvia, ja sitten niiden kaula-aukot ja hihat on silvottu menemään fiskarsseilla.
Videon löytää sieltä juutuubista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti