Kamalaa. Eilen sain vihdoin pyydettyy sitä palkankorotusta. Huomenna miulla on jokin virallinen keskustelu asiasta. Jännittää, tuntuu siltä niinkun olis menossa johonkin kokeeseen tai työhaastatteluun uudestaan. Varsinkin kun pomoni ilmoitti tekevänsä jonkinlaisen listan asioista mistä se haluaa keskustella. Oon niin varma, että se on sellanen "et vaan vittu osaa" lista. Kotinatsi aikoo prepata miut täyteen valmiuteen, ite lähinnä mietin, että onko roiskeläppä oikee asu sellaseen miitinkiin? Vanha positiivari miussa on vielä sitä mieltä, että perseelleenhän se kuitenkin menee. Oon niin huono tollasissa, meen paniikkiin ja punastun. Ole siinä sitten uskottava ammattilainen. Mikä vitun ammattilainen, miulla oo ees mitään koulutusta tähän hemmetin duuniin.
Mut ainakin miulla on postin tuomat uudet ihanat kumpparit.
Päivän naurut tarjosi joku ihana, joka oli saapunut tänne haulla "juntti+jane+fonda". En ikinä kyllästy nauramaan näille. Ihan mahtavaa. Mutta oon kyllä joo sen verran juntti todellakin, että kantsii kytätä millon lähden seuraavan kerran kotiseudulle ja laittaa kehäkolmosen portit samantien kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti