Hups!

Oon varmaan maailman säntillisin blogimisu. Paljon on tapahtunut sitten heinäkuun kun oon tän viimeks aukassu. Onneks sentään muistin ton salasanan.

Meitsin elämä on viime aikoina ottanu kaikenlaisia askeleita. En nyt viitti tarkistaa oonko sillon heinäkuussa kertonu mutta täähän meni siis esmes kihloihin kesällä. Jee, kotinatsi kosas. Hulluha se o. Miusta tulee rouva joskus. En tiiä millon. Ollaan niinkin romanttisia, että ei edes facebookkiin olla päivitetty. Jaa miks? No, koska meitä vituttaa (minuu varmaan enemmän), että nykysin kun siellä ilmottaa, että oot kihloissa kotinatsin kanssa niin se saatanan ilmotus ei vaan lähde pois! Miks se ei voi vaan mennä siihen uutisvirtaan ja vaipuu hiljaa alas? Ei, se on siellä oikeessa reunassa saatana jonkun 4 päivää kerjäämässä ihmisiltä huomioo ja onnitteluja. Jumankauta, not my cup of tea.

Niin ja sit vaihdoin duunii. Meni hermo lopullisesti ja alko järkyttävä työnhaku. Sain sit uuden tässä kuussa. Nimike vaihtuu paskempaan ja palkka isompaan. Oon nyt ollu siellä viikon ja vihaan sitä. Oikeesti, se hiekan jyvänen liian syvällä pillussa pomoni vois....noh, vaikka ihan vaan kävellä pois. Olin siellä toista päivää kun laitoin mollin työpaikkavahdin takasi päälle :D Minä en tuolla uraa tee. Palkkaa voin nostaa vähän aikaa. Koska työpaikkani nykysin on Pohjois-Koreassa (kotinatsin nimitys) niin arvatkaa kaks kertaa saanko kuunnella siellä musaa? En saa. Arvatkaa nyt sit samalla saanko syödä purkkaa siellä? En saa. Perjantaina kävin salaa vessassa. Älkää saatana kertoko kenellekään! Ymmärrätte siis, että pieni projektini ottaa vastatuulta alleen aika roisisti. Tää menee nyt siihen, että kuuntelen noita levyjä viikonloppusin jos jaksan. Kai mie nyt välillä jaksan.