Viimeks kun kirjottelin tänne, olin alottanut rahanahneena uudessa duunissa. Uus duuni oli kauhee. Tein siis sen ainoan asian mikä mahdollisti viimeisten järjen rippeiden poislähdön ja hankin itselleni potkut. Kaks viikkoa niitä tosin piti odotella mutta sitten kun se kärttyämmä vihdoin sai sen kakastuu itestään niin jumalauta, että tuntu siltä kuin sata kiloo painoo ois lähteny pois ja ekaa kertaa johonkin kuukauteen hymyilin. Myös kotinatsi huokaisi helpotuksesta, koska se sai alkuperäisen beibensä takaisin, eikä masentunutta mammaa, joka aamuisin herätessään ekana kiros elämäänsä eikä jaksanu iltasinkaan tehdä muuta kuin nysvätä omissa paskoissa fiiliksissään. Siinähän se muuten on syy siihenkin, miks tällä tontilla on ollu niin hiljasta, ei oo surullinen siili paljon jaksanu avautuu tai innostuu mistään.
Oon nyt ollu pari viikkoo työtön ja tää on MAHTAVAA!! Miten vitussa oon koskaan ehtiny käydä missään töissä? Päivät menee supernopeesti ohi ja koko ajan on jotain puuhailtavaa. Nautin. Ainakin vähän aikaa, totuushan on, että vaikka tää on ihanaa niin jossain vaiheessa pakko alkaa tehdä jotain ratkasuja. Enää en vaan haluu mennä duuniin ainoastaan rahan takia, oon niin nähny noi mestat joiden olemassa olosta en välitä pätkääkään. Ei oo miusta paljon vaadittu jos pikku hiljaa haluun työn, joka miusta on ihan mielenkiintonenkin? Sitä etsiskellessä, tää tietää vihdoin sitä, että alan kirjottaa tänne ja kuunnella musaa. Luvassa siis välillä (okei, äärimmäisen harvoin) musajuttuja ja työttömän arkea.
Lopuksi, jytää josta oon viime aikoina innostunu.
Edit: Luin äsken ton edellisen päivityksen syyskuulta. Onneks en oo yhtään angstannu jo sillon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti