Että tämmönen. Havahduin kuuntelevani tätä levyy kun aloin ihmettelee mikä helvetin gospelkuoro olohuoneessa oikein huutaa. Siihen mies ja kitara meininkiin en reagoinu millään tavalla mutta yhtäkkiä alkaa mimmit huutaa ja tuli sellanen "praise the lord" fiilis. Sanotaan nyt vaikka esimerkkinä Sit yourself down. Tai no hei, Church. Nimikin jo kertoo, että nyt mennään niin sanotusti higher.
En tietenkään kuunnellu minkään biisin lyriikoita, rakkaudesta se siellä jotain inisi.
Black queenissa sen taas huomaa mitä tapahtuu kun ei oo selkeesti enää mitään sanottavaa mutta "Minähän en perkele tätä vielä lopeta". Kolmen minsan jälkeen alkaa vaan tiluttelu ja aivan turha huutelu.
Lopetetaan positiiviseen huomioon, miusta Stephenin ääni oli oikeestaan aika seksikäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti