lauantai 7. syyskuuta 2013

49. Little Richard, Here's Little Richard 1957

Nyt voidaan jo puhua omistautumisesta. Latasin bloggerin puhelimeen niin voin kirjotella Richardin pois alta samalla kun teen junalla matkaa Ilosaareen.

Ei miulla oikeestaan oo paljon sanottavaa, lämpeen vanhana fiftarifanina tämmöselle. Jytäilin menemään täysii. Pointsit siis Rikulle. Mutta mitään uuttahan tää levy ei pystyny miulle tarjoomaan, en kuiteskaan ihan niin tynnyrissä eläny äpärä oo. Perus fiftarirokki vaan toimii.

Jytäilystä tuli mieleen, että koska pidän itteeni sen verran katu-uskottavana mimminä eikä tartte minään Hynysenä kerätä amispisteitä niin voin tunnustaa täällä kaikenlaista. Kuten esimerkiksi sen, että aiemmin tällä viikolla spotifyni huusi Vain elämää levyjä ja jorasin ja lauloin mukana ihan onnessani. Ai juma, siitä tuli niin hyvä fiilis!

Lisäys pari minuuttia myöhemmin: Joko en vaan osaa tai tällä ei vaan pysty muuttaa tätä tekstin väriä. Emoilumustan taustan omaavana valkoinen teksti olis kiva. Tää menee siis julkasuun joskus kun nään tietokoneen seuraavan kerran. Time well spent!

Lisäys2: Näköjään kohtasin tietokoneen seuraavan kerran yli kuukausi myöhemmin.

Lisäys3: Lisää taukoa luvassa, koska lähdetään kotinatsin kanssa kuudeksi viikoksi lomailee. America, Fuck Yeah!

Ei kommentteja: