46. Megadeth, Rust in peace 1990

Nyt ollaan sellasen yhtyeen ytimessä mikä on miulle tuttu ainoastaan rumista bändipaidoista. Tosin voisin silti ottaa sellasen, koska ne on just niin rumia.

Mitäs tästä, en enää välttämättä selvinpäin päivänvalossa kuuntele. Jos saan kaljaa niin sitten. 

Tosi masentavaa kun en ihan oikeesti jaksa alkaa puhumaan tämmösistä "ihan vitun sama" levyistä. Oon niin nollasta sataan sekunnissa ihminen, että haluun joko rakastaa tai vihata. Mieluummin tässä tapauksessa vihata, koska sitten jaksaisin paasata maailman tappiin siitä vihastani ja se ois paljon koomisempaakin. Koomista lähinnä sen takia, että sillonkaan keksis mitään oikeeta sanottavaa, vaan oon sillä linjalla, että "en tykkää tästä kun tää vaan on nyt paska". Joku saattas kaivata selityksen miks se on miusta paska mutta ei sais sitä.

Turhauttavaa. Siltikin, koska yleensä luovutan saatanan helposti jos ei oo kivaa niin tän kirjan vedän kyllä väkisin läpi. Pitäs vaan ehkä muuttaa tota blogin nimee, koska selkeestikään minuu ei noi levyt ihan kauheesti inspaa. Syytän siitä muita kun itteeni. Jos tossa olis hyviä levyjä enemmän niin tässä puuhassa olis ihan eri svengi.

Odotan muuten ihan kuumana päivittäin postilaatikon vieressä, että josko miulle kohta näillä meriiteillä alkas tippuu ilmasia levyjä arvioinnin toivossa. En ymmärrä miks ei oo vielä tullu.

Aika monta kirjotusvirhettä muuten löysin tästäkin. Never mind the bollocks sanon mie. Pitäsköhän muuten kuunnella sitä?

Harmitus

Aloin selailee tätä ja näköjään kaikki noista miun videolinkeistä ei enää toimi. Paska homma, en nimittäin itekää muista mitä biisiä oon täällä 60-luvun suosikkinani viljelly. Nii, että haistapa sinä juutuub paska. Mut, koska myös E-rotic on poistettu täältä niin ehkäpä se on yrittäny palvella jotain yleistä hyvää. Siitäkin huolimatta, laitan ihan vittuillakseni sitä lisää.


HELP ME DR. DICKKKKKKK!

Uus tukee!

Varastin otsikon todella röyhkeesti Martina Aitolehden sanavarastosta. Ois vissii pitäny kirjottaa viellä C:llä tuo.

Jos tällä blogilla ois lukija niin se joku ois varmaan närkästynyt kun päivitän tätä niin nopeella tahdilla, että hitaammat ehdi lukee.

Kävin eilen puolivuosittaisella kampaajareissullani ja taas on uus tukka. Oon ihan hämmentyny kun pitkästä aikaa on sellanen tukka, että itekin pitää vähän totutella ja peilata jokaikisestä lasista. Sillon kun minä olin nuori niin tää tukka vaihto vähän väliä väriä ja mallia mutta nyt oon ollu niin jämähtyny, että tukka on suorastaan kuvastanu sitä. Nyt oon ekaa kertaa evah blondi. Katotaan, että saaks täl miehii (kotinatsi hyppää tän kohdan yli) ja onks yhtäkkii kivempaa.

Huomenna tai tänään miun avautumiskanava palvelee vihdoin alkuperäistä tarkoitustaan. On nääs levy pyörimässä ja Hannan arvostelut tekee kam päkin Megadethin levyllä. Oujee.

Ja jos oikein innostun, saatan kertoo teille miten otin Pärnyyyyn haltuun viikonloppuna.

Over and out.

Otsatukka

Niin paljon kun tykkäänkin otsatukastani niin välillä se kyllä vituttaa. Se kasvaa niin saatanan nopeesti. Sit tietty löydän itteni säännöllisin väliajoin saksimassa sitä fiskarsseilla vaikka joka kerta vannon, että en enää ikinä leikkaa sitä ite.  Onneks se ei oo kuitenkaan sellanen fiftariotsis, jonka pitäs olla oikeesti kuosissa ja suorassa. Tässä harakanpesässä pari liian pitkää hiusta ja vinoleikkaus ei kuitenkaan kaada elämää (vituttaa kuiteski).


Sitten kun otsatukka on vihdoin siinä mitassa, että nään taas eteeni, pääsemme miun oikeeseen ongelmaan. Kulmakarvoihin. Minkälainen masokisti pitää siitä nyppimisestä? En ikinä totu siihen, joka kerta se sattuu. Onneks en omista ihan kauheita brezhneveitä niin pystyn (omasta mielestäni) olemaan nyppimättä niitä aika pitkään. Toisaalta, kuten kävi ilmi, minuu ei ne pari ylimäärästä karvaa siellä sun täällä haittaa. Moni luultavasti ampus mieluummin itteensä jalkaan kun menis miun karvoilla ulos.


Otsatukan hyvät puolet: Otsan finnit ei näy ja kulmia ei tartte nyppiä. Plus, näytän ihan jonnelta ilman sitä (oon viimeaikoina oppinu, että nuoriso sanoo nykysin jonne eikä urpo). Joskus välillä elämässä on tilanne kun otsatukka on niin likanen, että edes kuivashampoo ei pelasta. Sillon laitan sen syrjään pinnillä ja häpeen koko päivän. Mut toisaalta, tässä mitään miehiä olla pokailemassa.


Olipas jänskä illan aihe täällä taas. Voisin käsitellä omissa postauksissaan kaikki karvani. Käsi, jalka ja pillu. Kiinnostuneita? Anybody?